EK - susi lampaan vaatteissa

Kannattaa olla varovainen, ettei hämäänny liiallisella imelän käytöllä peitettyjen, myöhemmin mahdollisesti närästystä aiheuttavien, ainesosien olemassaolosta. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n ”Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille” -vaalitavoitteet ansaitsevat pientä paloittelua.

EK peräänkuuluttaa palautettavaksi yritysten uskon suomalaiseen toimintaympäristöön. Minä haluaisin mahdollisuuden uskoa oikeudenmukaisuuden palautumiseen työmarkkinoille.

Julkisen sektorin kasvun hallintaan saaminen ja samassa yksityisten palveluiden kustannustehokkuuden hyödyntäminen luovat EK:n mukaan mahdollisuuden hyvinvointivaltion pelastamiselle.

Rohkenen kuitenkin olla asiasta hieman eri mieltä. Palveluiden siirtäminen yksityisille yrityksille, johtaisi hyvinkin eriarvoiseen tilanteeseen suomalaisten arjessa.

Yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen – myös julkisia palveluja täydentävien yritysten. Tästä tosiasiasta ei pehmoisia puhumalla pois päästä. Mikäli näin ei olisi, ei olisi yrityksiäkään.

Jatkuvasti tulee julki erilaisia tapauksia siitä, kuinka yritykset kerta toisensa jälkeen junailevat rahansa veroparatiiseihin, vaikka pyörittävät toimintaansa yhteiskunnan tuella. Yksityiselle sektorille siirrettyjä palveluita ei myöskään pystytä valvomaan samalla tavalla kuin julkisia palveluita.

Palveluiden riittävyys niin, että ne ovat laadultaan kaikille yhtä turvatut ja hinnoiltaan jokaiselle kohtuullisella tasolla, on tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusedellytyksiä.

○ ○ ○

Toisena suurimmista huolistaan EK on listannut työn antamisen ja tekemisen kannattavuuden.

Ymmärrän paineen maltillisille palkkaratkaisuille ja jaan huolen työntekemisen kannattavuudesta. Kuitenkin ajatus sitä, että työn verotusta laskettaisiin kautta linjan tulotasosta riippumatta ostovoiman parantamiseksi, samaan aikaa kun palkankorotukset jäädytettäisiin vuosiksi eteenpäin, ei maistu oikeudenmukaiselta tai edes järkevältä ratkaisulta.

Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa Suomen bruttokansantuotteen ja verotulojen pienentymistä. Niin paljon, ettei hyvinvointivaltiomme palveluiden ylläpitoa tai vähävaraisille tarkoitettuja etuisuuksia pystyttäisi säilyttämään nykyiselläkään tasolla.

○ ○ ○

Ostovoimaa tulee lisätä tuotteiden kysynnän lisäämiseksi, siitä olen samaa mieltä. Siten voimme kääntää irtisanovan yrityskulttuurimme työllistäväksi yhteiskunnaksi. Mutta miksi niiden, jotka jo nyt palkallaan hyvin toimeen tulevat, tulisi saada suhteessa vieläkin suurempi mahdollisuus rikastua entisestään? Kulutustaan nostaisivat todennäköisesti vain pieni- ja keskituloiset ihmiset, eikä heillä säästöön jäisi mitään.

Oikeidenmukaisessa yhteiskunnassa, ne joilla varaa on, auttavat niitä, jotka apua tarvitsevat.

○ ○ ○

EK ei myöskään tunne nykyistä työehtosopimusjärjestelmäämme ja silti kovasti haluaa muuttaa sitä. Työtä tehtäisiin silloin kun töitä on, on heidän mottonsa.

Näin työntekijäpuolen edustajana on oikeutettua ehkä kysyä, että milloinkohan he luulevat sitä nyt tehtävän?

Monessa työehtosopimuksessa on pykälät ja kohdat mahdollisuuksille käyttää erilaisia työvuoroja. Ainakin meillä työaika voi sijoittua ihan mihin kohtaan vain seitsemänä päivänä viikossa kelloaikojenkaan rajoittamatta sitä. Joustoa työvuorojen tai -viikkojen pituuteen tuo jo monella alalla käytössä oleva vuotuinen kokonaistyöaika.

Palkanmaksuunkin on työnantajapuoli saanut jo joustoa, sillä työtuntien tasoittumisjärjestelmällä ei helposti ylityökorvauksen alaisia työtunteja synny ja palkka voidaan maksaa säännöllisenä palkkajaksosta toiseen.

Eli töitä tehdään tälläkin hetkellä silloin, kun niitä on. Ja valitettavan usein muu aika ollaankin lomautettuina.

Vuokratyön sekä osa-aikaisten käytön helpottaminen ovat listalla myös. Näin päästään eroon mm. irtisanomis-, lomautus- ja sairauspäivärahasäädöksistä.

Moni kohta EK:n ohjelmassa maistuu hetken hyvältä, mutta pidempään pureskellessa karvas maku hiipii esiin.

Täytyykin nostaa hattua EK:lle kyvystä todella taitavasti naamioida lähes kaikki tavallisen ihmisen arkea koskettavat heikennykset. Julkaisun lukeminen vaatii todellista keskittymistä ja aivonystyröiden rasittamista. EK kertoo auliisti, kuinka autetaan ja helpotetaan, mutta jättää tarkoituksella tiedottamatta, mitä mikäkin muutos toisaalla tarkoittaisi.

EK:n vaalitavoitteet sisältävät paljon muitakin, vähintäänkin kyseenalaisia tavoitteita.

Viimeisenä nostan esiin loputtoman halun lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Kun ei meillä riitä töitä nykyisille työttömillekään, niin en voi kuin vain ihmetellä, miksi köyhyyttä tavoitellaan lisättäväksi entuudestaan lisäämällä työttömiemme määrää yhteiskunnassamme?

EK kyllä mainitsee huolensa tämän hetken työttömistä. Mutta vain lisätäkseen myöhemmin tarpeen lyhentää ja heikentää työttömyysturvaamme sekä jäädyttää indeksikorotukset etuisuuksistamme.

”Moni kakku päältä kaunis” kuuluu vanha sanalasku, pätee harvinaisen hyvin tässäkin. Resepti luokkayhteiskunnan vahvistumiselle on tarkkaan ja harkiten laadittu.

EK:n ohjelman nimeksi sopisi mielestäni hyvin "Satu sudesta lampaan vaatteissa".

Tämä kakku ei ainakaan minulle maistu.

Julkaistu:
SAK:n Palkkatyöläiset -blogi 9.3.2015