Suurhanke etenee lomakauden suomassa hiljaisuudessa

Järvenpäässä on parhaillaan vireillä Pohjois-Wärtsilän alueelle suunniteltu laaja datakeskushanke, jolla on merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia alueen luontoon, ilmastoon ja elinympäristöön.

Järvenpää tavoittelee muiden kuntien tavoin kasvua sekä elinvoimaa ja hankkeeseen liitetäänkin vahvoja odotuksia taloudellisista hyödyistä. Nämä toivotut hyödyt eivät kuitenkaan synny ilman mittavia haittoja.

Taloudellisesti datakeskusta perustellaan työllisyyden ja elinvoiman vahvistajana, mutta hyödyt perustuvat pitkälti odotuksiin, joiden toteutumisesta ei ole varmuutta. Arvioitu pysyvien työpaikkojen määrä jää pieneksi ja valtaosa hyödyistä syntyy epäsuorasti ja viiveellä. Hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön ja elinympäristön laatuun kuitenkin näkyvät välittömästi ja pysyvästi.

Hankkeen toteutuminen tarkoittaa käytännössä nykyisen metsäalueen kaatamista ja luonnontilaisen ympäristön muuttamista rakennetuksi teollisuusalueeksi. Metsäalueiden väheneminen ei ole vain luonnon monimuotoisuuden kysymys, vaan se liittyy suoraan hiilinieluihin, hulevesien hallintaan, paikalliseen lämpökuormaan ja ihmisten arkeen. Samalla lisääntyvät liikenne, melu, valosaaste ja ympärivuorokautinen toiminta muuttavat alueen luonnetta pitkäaikaisesti.

On myös suuri riski, että datakeskuksen hukkalämpö jää hyödyntämättä, sillä lämmöntalteenoton toteutuminen ei ole varmaa ja riippuu erillisestä toimijasta. Ilman toimivaa ratkaisua lämpö päätyy ilmakehään sitä osaltaan lämmittämään ja kokonaan hyödyntämättä. Kun datakeskuksen käyttöiäksi on arvioitu vain 15–20 vuotta, herää kysymys, ovatko pysyvät ympäristövaikutukset oikeassa suhteessa hankkeen elinkaareen. Menetetty luonto ei palaudu, vaikka toiminta päättyy.

Minulle kyse ei ole yksittäisestä hankkeesta, vaan useiden samanaikaisten suunnitelmien yhteisvaikutuksesta, joka muuttaa koko alueen elinympäristöä perustavanlaatuisesti ja pysyvästi. Tämä korostuu entisestään, kun huomioidaan Pohjois-Wärtsilään suunnitteilla olevan osayleiskaavan vaikutus, joka tuo mukanaan mittavia muutoksia viherverkostoon ja luontoarvoihin. Kyse on siis laajemman maankäytön muutoksen kokonaisuudesta, sillä yhdessä nämä hankkeet muokkaavat ympäristöä suuntaan, jota on vaikea enää peruuttaa ja vaikutukset todennäköisesti vielä kasaantuvat ja vahvistavat toisiaan.

Ehkä kaikkein hämmentävintä hankkeen osalta minulle on kuitenkin myös siihen liittyvän keskustelun vähyys.

Lähikunnissa vastaavat datakeskushankkeet ovat herättäneet laajaa kiinnostusta ja olleet niin kuntalaisten kuin päättäjienkin tarkassa syynissä. Järvenpäässä vastaava keskustelu puuttuu lähes kokonaan. Onkin mielestäni harmillista, että mielipiteitä hankkeeseen kerättiin nyt keskellä kesälomakautta, jolloin moni ei seuraa kaupungin asioita aktiivisesti tai ehdi perehtyä materiaaleihin.

Jokainen annettu kannanotto on kuitenkin tärkeä, sillä kyse ei ole vain yhdestä hankkeesta, vaan siitä, millä ehdoilla elinympäristöämme muutetaan.

Kyse on myös samalla siitä, annammeko päätösten muotoutua taustalla ilman meitä vai pidämmekö alueen asukkaina, päättäjinä ja kuntalaisina kiinni oikeudestamme tulla kuulluksi ja vaikuttaa.

Emmi Mäkinen, kaupunginvaltuutettu, Opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja SDP

Kirjoitus on julkaistu myös Keski-Uusimaa lehdessä 29.6.2026.