Vastuullinen valinta on usein vaikein

Järvenpään heikko taloustilanne näkyy esitetyssä talousarviossa sekä ehdotetussa sopeutusratkaisussa. Meidän on varmistettava, että päätökset palvelevat myös asukkaita, eivät vain näytä paperilla sopivilta.

Jos päätöksiä tehdään vain säästöjen ja numeroiden ehdoilla, on vaarana, että kuntalaisille tarkoitetut palvelut ja investoinnit jäävät vain välineiksi organisaation taloudenhallintaan sen sijaan, että ne aidosti tukisivat kuntalaisten arkea.

Investointien karsiminen siirtämällä niitä myöhemmäksi voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa järkevältä säästötoimenpiteeltä, mutta usein se johtaa pitkällä tähtäimellä kasvaviin kustannuksiin.

Ehdotettuja säästöjä sekä henkilöstövähennyksiä on syytä tarkastella kokonaisuutena, sillä vuoden 2025 alusta kunnille on siirtynyt vastuu myös TE-palveluista, mikä lisää niiden tehtäväkenttää ja palveluvelvoitteita.

Kaupunginvaltuutetun tehtävä on toimia kaupungin päätöksenteon välineenä mutta samalla asukkaiden edunvalvojana, varmistaen, että tehdyt päätökset palvelevat koko yhteisön etua. Silminä ja korvina siellä, missä yksittäisten asukkaiden on mahdotonta olla.

Valtuutetun tehtävä on kuunnella talousasiantuntijoiden ja viranhaltijoiden ohella ennen kaikkea myös kuntalaisia, sillä heidän arkensa sujuminen kertoo päätösten todellisista vaikutuksista.

Kunnan veroratkaisuja ei tule arvioida yksinomaan veroprosenttien vertailun perusteella, vaan lähtökohtana on oltava kunnan todellinen tarve palveluiden turvaamiseksi.

Järvenpään tapauksessa tulopohjan rakentaminen ensisijaisesti yhteisövero- tai maamyyntituloihin nojaamalla ei heijasta kunnan todellista tilannetta suhteessa naapurikuntiin.

Demokratian todellinen arvo näkyy siinä, uskallammeko kysyä vaikeita kysymyksiä, kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä ja varmistaa, että päätökset tehdään aidosti yhteisen hyvän ehdoilla.

Valtuutettu saa enemmän tietoa kuin tavallinen asukas, mutta sekään ei poista päätösten vaikeutta.

Kun lakisääteiset palvelut ja tulevaisuuden investoinnit joutuvat vastakkain, edes kaikkein kattavin tieto ei aina riitä kertomaan sitä, mikä vaihtoehdoista on reiluin tai oikeudenmukaisin.

Meidän valtuutettujen tulisi kollektiivina koko ajan pyrkiä muuttamaan päätöksenteon tapoja sisältäpäin niin, että ne todella koetaan avoimiksi, osallisuutta ja inhimillisyyttä tukeviksi rakenteiksi.

Ja tunnistaa se, että myös kriittisyys on osa vastuullista päätöksentekoa. Ja vaikutusten arviointi osa normaalia prosessia.

Sopeutusten rinnalla asioita tulisi tarkastella arvoihin perustuen.

Leikkausten sijaan osa toimenpiteistä tulisi olla panostuksia, joita tehdään niihin kohteisiin, joissa tiedämme tarpeen olevan kriittinen ja välitön.

Kohdistuvan suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, tai aiheuttavan leikkautuessaan suurempia kustannuksia tulevaisuudessa.

Haluamme päätöksenteossamme asettaa ihmisen talouden rinnalle, emme sen alle.

Kirjoitus on julkaistus myös Keski-uusimaa lehdessä. Kirjoituksen allekirjoittajina lisäkseni Satu Tuominen, SDP