Pohjois-Wärtsilän osayleiskaava – kehitystä, mutta millä hinnalla?

Järvenpään kaupungin suunnitelma Pohjois-Wärtsilän osayleiskaavasta on herättänyt huolta ja keskustelua erityisesti alueen nykyisten asukkaiden keskuudessa. Suunnittelualue kattaa noin 130 hehtaaria pääosin rakentamatonta metsä- ja peltomaata, mutta alueella on myös olemassa olevaa pientaloasutusta.

Kaavan toteutus voi tuoda Järvenpäälle merkittäviä taloudellisia hyötyjä mutta samalla myös peruuttamattomia muutoksia alueen asukkaille sekä luonnolle.  

Uusilla työpaikkatonteilla houkutellaan yrityksiä, jotka luovat kaupunkiin työpaikkoja ja lisäävät sen elinvoimaa. Kasvavat verotulot vahvistaisivat kaupungin taloutta ja mahdollistaisivat investointeja muun muassa välttämättömiin palveluihin, hyvinvointiin ja infrastruktuuriin. Lisäksi maanmyyntituotot voivat tuoda kaupungille suoraa tuloa, joka tukee kaavan toteutusta ja muita hankkeita.

Kuitenkaan nämä hyödyt eivät synny tyhjiöstä. Ne syntyvät alueella, joka on monille koti – ja monille eläinlajeille elinympäristö. Jos metsät raivataan ja pellot rakennetaan, menetetään samalla pala Järvenpään luontoidentiteettiä. Luonnon monimuotoisuus ei ole vain ekologinen arvo, vaan myös henkinen ja kulttuurinen – se on osa sitä, miksi ihmiset ovat muuttaneet tänne ja haluavat asua täällä. Jos kaavan toteutus johtaa siihen, että nykyiset asukkaat uhkaavat menettää kotinsa tai sen arvon, ja luonto köyhtyy peruuttamattomasti, on syytä kysyä: onko taloudellinen hyöty todella suurempi kuin inhimillinen ja ekologinen menetys?

Luonnonsuojelulain uudistus tuo uusia velvoitteita

Kesäkuussa 2023 voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki ja sitä tarkentava asetus vahvistavat tiukasti suojeltujen luontotyyppien asemaa ja edellyttävät entistä tarkempaa luontoselvitystä kaavoituksen yhteydessä. Uhanalaisten lajien ja erityisen tärkeiden elinympäristöjen huomioiminen ei ole enää suositus – se on velvoite. Tämä asettaa kaavalle uusia reunaehtoja, joita ei voi sivuuttaa. Järvenpää on sitoutunut luonnonsuojelulain mukaisesti edistämään luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ylläpitämään uhanalaisten lajien elinympäristöjä.

Aiempien selvitysten perusteella alueella esiintyy suojeltuja lajeja ja sen metsiin lukeutuu valtakunnallisestikin erittäin uhanalaisia luontotyyppejä. Pienvedet alueella muodostavat omia ekologisia verkostojaan. Läheiset Natura 2000 -alueet, kuten Lemmenlaakso ja Tuusulanjärvi, ovat herkkiä muutoksille. Pahimmillaan kaavan toteutus katkaisee eläinten kulkureittejä, pirstaloi viherverkostoamme ja heikentää luonnon tilaa, mikä on ristiriidassa kaupungin omien ympäristötavoitteiden kanssa.

Kaupungin strategiassa korostetaan, että Järvenpää toimii esimerkkinä ilmasto- ja ympäristötyössä. Pohjois-Wärtsilän alue on osa Järvenpään arvokasta luontokokonaisuutta.

On välttämätöntä, että kaavan valmistelulle varataan riittävästi aikaa, ja kaikki tarvittavat luontoselvitykset tehdään huolellisesti ja ajantasaisesti. On tarkkaan tutkittava vaihtoehtoja, joissa teollisuus- ja työpaikkatontit sijoittuisivat kaikkein vähiten herkkiin ympäristöihin kaupungissamme.

Strategia ja todellisuus ristiriidassa

Järvenpään kaupunkistrategiassa 2030 on linjattu, että kaupunki huolehtii vastuullisilla ratkaisuilla talouden tasapainosta ja toiminnan kestävyydestä – ympäristön kantokyky ja ihmisten hyvinvointi huomioiden.

Tällä hetkellä on vaikea nähdä, miten nykyiset suunnitelmat tukevat tätä tavoitetta. Resurssiviisauden kannalta olisi hyvä löytää ratkaisuja, jotka minimoivat haitat ja maksimoivat hyödyt.

Mahdollisuuksia tasapainon löytämiseksi

Kaavan toteutus toisi mukanaan lukuisia muutoksia. On olemassa kuitenkin keinoja, joilla sen vaikutuksia voidaan lieventää ja samalla turvata sekä ihmisten että luonnon hyvinvointi. Yksi tärkeimmistä ratkaisuista olisi mielestäni kartoittaa riittävien suojavyöhykkeiden perustamisen edellytykset jo valmisteluvaiheessa – esimerkiksi metsän ja asutuksen väliin jätettävät vihervyöhykkeet voivat toimia melu- ja pölysuojana sekä ekologisina käytävinä eläimille. Lisäksi kaavan sisällä voidaan määrätä säilytettäväksi merkittävä osuus rakentamatonta maata, kuten luonnontilaisia metsäalueita ja kosteikkoja, jotka ylläpitävät biodiversiteettiä ja tarjoavat virkistysmahdollisuuksia.

Osallistava suunnittelu, jossa asukkaat voivat vaikuttaa ratkaisuihin, on avain kestävään kehitykseen. Se sisältää kaasupolkimen lisäksi myös peruutusvaihteen.

Kaavan vaikutusta ei soisi kenenkään vähättelevän. Yksilön kokema tragedia ei kutistu sen mukaan, kuinka monia se koskettaa – jokainen menetys on aitoa elämää sille, joka sen kokee.

Toivottavasti kaupunki kuuntelee – ei vain kaavakarttaa ja talouden tunnuslukuja, vaan aidosti kaikkia niitä tahoja, joiden elämään ja olemassaoloon kaavalla on vaikutusta.